Yli sadan eurooppalaisen Ystävän kanssa vietetyn intensiivisen yhteisen ajan jälkeen minulla on mukanani paljon tuomisia. Siirtolaisuus ja maailman pakolaiset olivat kaikkien yhteinen huolenaihe ja/tai työnsarka. Ohjelma oli runsas, ja se koostui puheenvuoroista, paneelikeskusteluista sekä katsauksesta Ystävien työn historiaan sotien jälkeisessä Euroopassa. Tämän lisäksi ohjelmaamme kuului esitelmiä ja keskustelua yhdisteleviä työpajoja. Ohjelmassa oli myös tilaa epämuodolliselle tutustumiselle ja keskustelulle. Lauantai-iltana nähtiin noin kaksitoista viiden minuutin katsausta eri tapoihin, joiden puitteissa ihmiset toimivat tämän laajan aihepiirin parissa. Konferenssin osallistujat myös hiljentyivät yhteiseen hartauteen ja ottivat osaa hartaudelliseen jakamiseen.
Tuomisteni olennaisen sisällön voi tiivistää näin: on pieni kuva ja iso kuva. Osa ihmisistä toimii mikrotasolla ja ruohonjuuritasolla, osa toimii rakenteiden, lobbauksen ja poliikan tasolla. Me tarvitsemme molempia, molemmat muodostavat Kokonaisuuden. Yhden hammasrattaan puuttuessa kone toimii vähemmän tehokkaasti. Tarvitsemme toisiamme ja tarvitsemme enemmän kuin vain Kveekarit. Konferenssissa korostettiin sitä, että meidän täytyy yhdistää voimamme niiden tahojen kanssa, jotka jo toimivat tällä kentällä. Tämä on erityisen totta pienilukuisen ja laajalle alueelle levittäytyvän Suomen vuosikokouksen kohdalla.
Meitä muistutettiin siitä, että elämme tässä ja nyt, lopunaikana, ja rakennamme Valtakuntaa maan päälle nyt, emmekä joskus hamassa tulevaisuudessa. Meitä kehotettiin myös ottamaan oppia historiasta ja siitä, kuinka nopeasti tilanteet voivat muuttua täysin toisenlaisiksi. Konkreettinen esimerkki: Saksan juutalaisten asema muuttui radikaalisti vain kahdessakymmenessä vuodessa 1918-1938. Meitä rohkaistiin miettimään ja muotoilemaan argumenttejamme kuolemanrangaistusta vastaan. Emme voi vain vaipua itsetyytyväisyyteen saavutuksiemme äärellä, sillä saavutukset eivät ole ikuisia. Olemme elimellinen osa historian liikettä. Meidän täytyy muodostaa vasta-narratiivi, vaihtoehtoinen keskustelemisen tapa, joka haastaa populismin, sekä muistaa, että tilanteet voivat sekä ottaa takapakkia että kehittyä edelleen.
QCEA ja QUNO toimivat Kveekareiden nimessä, ja on vaikuttavaa nähdä nuorten, energisten ja kyvykkäiden ihmisten edustavan meitä. He eivät kuitenkaan pysty tähän ilman taloudellista tukea. Tämä tulee muistaa, kun laadimme budjettejamme. Hiljainen diplomatia ja epäviralliset, diplomaatteja saman pöydän ääreen tuovat illalliset tuottavat tulosta ja voivat olla tehokkaita vaikutuskeinoja. Meille näytettiin video QCEA:n järjestämästä työpajasta, joka toi yhteen nuoria kroaatteja ja serbejä, ja tämä johti syvempään yhteisymmärrykseen.
Meidän täytyy pohtia, miten muodostamme muutoksen, jonka haluamme nähdä. Olemmeko esikuvia ja esimerkkejä? Liikkeidemme täytyy olla yksilöllisiä, järjestäytyneitä ja globaaleja. Ovatko tapaamisemme aina avoimia kaikille? Minkälaisia ovat omat tarinamme?
Sunnuntain viimeisestä hartaudesta tuon kolme todistusta:
Sen lisäksi, että luomme kaupungeista turvapaikkoja, voisimme olla itse turva-ihmisiä ja miettiä, mitä se voisi tarkoittaa.
On helppoa tuntea itsensä voimattomaksi kaiken sen negatiivisen, traagisen ja kamalan keskellä, johon päivittäiset uutisemme keskittyvät. Mutta kaikkialla tapahtuu hyviä, helliä ja ihmeellisiä asioita, jotka eivät ylitä uutiskynnystä. Kuten tuore tapaus, jossa viisi musliminaista ja yksi kveekari istuttivat yhteisöpuutarhassa valkosipulia ja tulppaanin sipuleita seuraavaa vuotta varten, kaikki yhdessä polvistuneina, kädet maan mullassa.
Toivon lintu laulaa pimeydessä ennen aamunkoittoa.
Tapasimme Chant d’Oiseau Centressä. Chant d’oiseau tarkoittaa linnunlaulua.
Otin mukaani monia esitteitä ja vihkosia, joista yhden, pienen ja liikuttavan, nimi on Kuule äänemme: paperittomat lapset ja nuoret kertovat tarinansa. Haluaisin lopettaa tämän raportin lainaamalla viimeisen säkeistön anonyymistä runosta Painonsa arvoisia kullassa:
……
Ja jos unelmat olisivat painonsa arvoisia kullassa
Ja sinnikkyys ja rohkeus arvokkaita kuin shekit
Silloin nuoret siirtolaiset olisivat täysin omaa luokkaansa
Lokakuun alussa vietetään jälleen vuosittaista maailman kveekaripäivää. Tällä kertaa päivän teema on ”kokoontuminen hartauteen ympäri maailmaa”.
Sunnuntaina 1.10. kello 12:30-13:30 on mahdollista osallistua Skypen kautta pidettävään hartauteen. Kokous löyty Skype-nimellä Kveekari Hartaus. Alussa on lyhyt esittäytyminen ja ajatustenvaihto ja puolen tunnin hartaus alkaa kello 13:00.
Päivän kunniaksi Friends World Committee for Consultation (FWCC) rohkaisee kveekareita ympäri maailman kokoontumaan yhteen ja tallentamaan hetken kokoontumisesta esimerkiksi runon, kuvan tai videopätkän muodossa. Taltioinnit ympäri maailman kootaan ja niitä voi lähettää FWCC:lle sähköpostilla (submit[a]worldquakerday.org), lataamalla ne FWCC:n Facebook-sivulle tai Twitteriin tunnisteella #wqd.
Kokemuksia edellisvuosien kveekaripäivän vietosta on tarjolla osoitteessa www.worldquakerday.org ja FWCC:n pääsihteeri Gretchen Castle toivottaa terveisensä videolla:
. . . invites every Quaker meeting and church from around the world to celebrate World Quaker Day (WQD) on October 1, 2017. The theme, Gathering in Worship Around the Globe, focuses on uniting Friends in different parts of the world and from different traditions in one big virtual worshiping community.
Whatever you do as a worshiping community, we hope you will share this with others through FWCC. It can be very simple — a description, a poem, a short video from a mobile phone, a few photos — we will post them on this web site so that you can see what other churches and meetings were doing on the same day. There are three ways to let us know about your activities: Email items to us, post them to the FWCC World Office Facebook page, or Twitter, hashtag #wqd for posting to the website.
Finland Yearly Meeting organizes a joint Skype meeting for worship 12:30-13:30. The first half an hour is for introductions and share of thoughts, and the half an hour silent worship begins 13:30. The event is called Kveekari Hartaus on Skype.
For more information about Quaker Day and how we have celebrated it previously, please see http://www.worldquakerday.org/
Video greetings from Gretchen Castle, General Secretary of FWCC:
Tervetuloa Hämeenlinnan Perttulaan luonnossa kävelyn ja ”Valoeksperimentti”- meditaation merkeissä, lauantaina 15.7. n.klo 13-19
Osoite on Perttulantie 8C, Hämeenlinna
”Valoeksperimentti” (Experiment with Light) on kveekariperinteeseen pohjaava meditaatioprosessi, joka auttaa pääsemään yhteyteen arkimieltä syvemmän viisauden kanssa ja saamaan oivalluksia erilaisiin elämän tilanteisiin.
N. 40 minuutin meditaation jälkeen jatketaan mahdollisten ”löytöjen” käsittelyä paperille tallentamalla ja ääneen puhumalla.
Menetelmästä löytyy enkuksi infoa täältä: http://www.experiment-with-light.org.uk/
Klo 14 maissa lähdemme hiljentymään kävelylle monimuotoiseen ja rehevään lähiympäristöön. Toki sitä ennen ja sen jälkeen tulevat voivat myös vaellella metsissä ja rannoilla omaan tahtiinsa!
Mukaan kannattaa ottaa maastossa liikkumiseen sopivat vaatteet, halutessaan myös uimakampsut ja omaa retkievästä.
Voit valita jättää myös ulkoilut väliin ja tulla pelkästään ohjattuun meditaatioon, joka alkaa klo 17 -tulethan siis paikalle joka tapauksessa siihen mennessä!
Jotain välipalaa on myös tarjolla. Jos sinulla on ruokavaliorajoitteita, ilmoitathan niistä etukäteen.
Perttulaan pääsee paikallisbussilla Hämeenlinnan keskustasta. Paluun hetkellä järjestynee kimppakyytiä tai ainakin autokyyti asemalle. Myös yöpymismahdollisuus patjamajoituksessa saattaa löytyä (kysy yksärillä Ainolta), jos haluat jäädä maaseudun rauhaan sunnuntaihin saakka!
Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 2017 järjestettiin Euroopan ja Lähi-idän kveekarien keskusjärjestön FWCC-EMESin alueellinen vuosikokous Bonnissa, Saksassa, ja tarkemmin ottaen Haus Venusbergissä. Osallistuin EMES-kokoukseen ensimmäistä kertaa Suomen vuosikokouksen edustajana. Päätimme Ainon kanssa kertoa kokouksesta omia kokemuksia ja lisäksi kääntää kokouksen epistolan suomeksi. Tässä siis ensin omat mietteeni, jonka jälkeen seuraa Ainon osuus ja lopuksi vielä epistola.
Haus Venusberg sijaitsee Venusbergin kaupunginosassa, hieman Bonnin keskustan ulkopuolella. Kyseessä on kurssikeskustyyppinen paikka, jossa samaan aikaan kanssamme kokoontui muutama muukin ryhmä. Tämänkertaisen EMES-kokouksen kantavana teemana oli Vibrant meetings, vibrant section. Osana ohjelmaa pohdimme näiden asioiden sisältöjä: millä tavalla kokoukset ja koko maanosan laajuinen yhteisö voivat olla sykkiviä, elinvoimaisia ja eloisia ja jaoimme hyviä kokemuksia ja huoliamme paikallisista kokouksistamme. Teeman ohessa yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tekevät kveekarijärjestöt esittelivät toimintaansa.
Tutustuin itse mm. QUNO:n, QCEA:n ja Woodbrooken toimintaan ja jaoin kokemuksia ja huoliamme. QCEA:n kanssa olen ollut myös jälkikäteen yhteyksissä liittyen heidän Euroopan laajuiseen vaikuttamistyöhönsä liittyen turvapaikanhakijoiden asemaan. Monia Ystäviä kiinnosti myös Rovaniemellä 2015 järjestämämme tapahtuma ja viestinnällinen näkyvyytemme ja sitä kautta osallistujamäärän kasvu Tampereella viime vuosina.
Päällimmäisenä kokouksesta jäi mieleen tutustuminen Ystäviin eri puolilta Eurooppaa, heidän taustoihinsa ja kokemuksiinsa ja meitä yhdistäviin asioihin. Matkaväsymyksestä ja arjen kiireistä johtuen kokoukseen asettuminen kesti itseltäni pari päivää. Tästä huolimatta Ystävät ottivat minut avosylin vastaan ja ennestään tuntemattomat ihmiset osoittivat kaukaistenkin Ystävien todellakin olevan hyviä ystäviä toinen toisillemme. Uskon tämän jäävän minulle vahvasti mieleen jatkossa ja yritän rohkaista tätä meille kaikille.
Toisena erityisenä mieleen jääneenä yksityiskohtana oli tutustuminen suureen joukkoon nuoria, ikäisiäni Ystäviä, jotka olivat saapuneet paikalle European and Middle-East Young Friendsin (EMEYF) myötä. Aiemmat kontaktini nuoriin aikuiskveekareihin oli ollut vähäistä, ja nyt oli erityisen antoisaa kuulla heidän kveekaritaustaansa, joka monilla oli lähtöisin vanhemmilta ja perheestä. Tutustumisen myötä yhteydenpito on jatkossa vaivattomampaa. Sama koskee toki myös tutuksi tulleita muita Ystäviä ja kveekariorganisaatioita.
Seuraava EMES-kokous järjestetään kesäkuussa 2018 Bergenissä, Norjassa, ja EMEYF-kevätkokous nuorille aikuisille Irlannissa keväällä 2018. Moni kokoukseen osallistuneista Ystävistä on tulossa myös Pohjoismaiseen kesätapahtumaan Ruotsiin kesäkuussa 2017.
Ari
Elinvoima – meissä ja keskuudessamme
EMES:in vuosikokouksen teema oli elinvoima, englanniksivibrancy. Mikä pitää meitä ja kveekariyhteisöämme elossa ja kasvukykyisenä? Miten tätä voimaa voi lisätä? Minulle sanoista vibrancy tai elinvoima välittyy aivan ensin mystisempi merkitys, elämänenergia, joka väreilee meissä ja välillämme ja ympärillämme kaikissa olennoissa ja saa eri muotoja, sekä konkreettisia että hienovaraisempia, silmälle näkymättömiä. Ehkäpä usein niin päin, että näkymätön muuttuu näkyväksi ispiraation, tunteen, ajatusten, oivallusten ja sitten tekojen kautta. Tuota elämänvoimaa voi kohottaa monella tapaa, aika usein muuta kautta kuin älyllisesti järkeilemällä.
Konkreettisin kokemani ilmenemismuoto tuolle elämänenergialle Bonnin vuosikokouksessa oli meitä ympäröivä, vehreä keväinen luonto. Salissa, jossa suurin osa ohjelmasta tapahtui, oli korkeat ikkunat viereiseen metsikköön ja puutarhaan, ja lintujen laulu kuului sisälle asti. Se kaikki osallistui jatkuvasti kokoukseemme ja varmasti kohotti meitä silloinkin, kun emme sitä muihin asioihin uppoutuneina tietoisesti huomanneet.
Me suomalaiset olemme onnekkaassa asemassa, koska saamme elää jatkuvasti niin luonnon keskellä. Luonto on antelias pyyteettömässä rakkaudessaan – vaikka olisi mitä tehnyt ja missä vain mielentilassa, voi ihminen lähteä metsään tai rannalle kävelemään, tehohoitoon luonnon voiman ja rauhan syliin. Ei tarvitse suorittaa mitään muuta, voi vain antautua ottamaan vastaan. Ja sitten kun on kylliksi latautunut tuosta elinvoimasta, on mistä antaa toisillekin, sillä elämänenergia ei ole paikallaan jumittavaa vaan sen luonto on virrata runsaasti eteenpäin.
Myös suomalainen hengenperintö liittyy läheisesti ympäröivään luontoon – teema jota koen kasvavassa määrin kutsumuksekseni tutkiskella. Varsinkin uuden kotini myötä Hämeenlinnassa haluan kutsua toisetkin mukaan, hakeutumaan yhteyteen luonnon ja itsensä kanssa, mm. 15.7.2017 täällä kotonani Perttulan kartanolla. Tästä tapahtumasta kerron tarkemmin pian toisessa postauksessa!
Rahat ja Henki
Toinen teema, joka jäi viikonlopusta minulle päällimmäiseksi, oli rahan investointi yhteisön hengellisen kasvun hyväksi. Tätä pohdimme Small Grants Fund – sessiossa, kun ideoimme tapoja, minkälaisiin tarkoituksiin kyseisen rahaston – jonka nimen lyhenne SGF johti luontevasti versioon Spiritual Growth Fund eli hengellisen kasvun rahasto -varoja kannattaisi hakea. Ylläolevassa epistolassa sen session ideoista onkin muutama mainittuna.
Kun Suomen vuosikokouksen kaltaisella hengellisellä yhteisöllä ei ole palkattuja työntekijöitä, usein mietimme kaikkea toimintaa vapaaehtoisuuden kautta. Monia hyviä ideoita on vuosien varrella syntynyt, osa toteutunutkin, mutta monet ovat sitten jäissä, kun aktiivisten osallistujien joukko on pieni ja elämä kiireistä, eikä kukaan ole ryhtynyt ideoita toteuttamaan. Itsekin tunnustan ideoineeni kaikenlaista, mikä sitten on jäänyt vain hienon idean asteelle.
Toisaalta raha-asioihin suhtaudutaan usein tylsänä pakkopullana, joka on kaukana henkisyydestä ja tärkeintä saada vain äkkiä käsiteltyä pois alta. Raha mielletään maalliseksi mammonaksi, joka tuottaa vain lisää materiaa.
Kun vallitsevana ajattelutapana on säästäväisyys ja vapaaehtoistyö, ei tulla useinkaan ajatelleeksi, että voi löytyä muitakin resursseja kuin vapaaehtoistyöntekijöiden rajallinen aika – esimerkiksi rahaa, jonka itsetarkoitus ei siis ole maata rahastoissa tai pankissa ja ostaa vain lisää mammonaa vaan tuottaa tähän maailmaan jotain itseään arvokkaampaa hyvää, eli osaltaan toteuttaa niitä loistavia ideoitamme! Ja silloinkin, kun joku ehtisi homman hoitaa vapaa-ajallaan, voi joskus olla järkevä investointi palkata ammattilainen se tekemään. Tämä koskee etenkin töitä, joihin liittyy erikoisosaamista ja jotka ovat ainakin yhden hengen vapaaehtoistyöprojektiksi vähän liiankin laajoja kokonaisuuksia. Omassa mielessäni esimerkkeinä tästä ovat vaikkapa kirjakäännökset ja kveekarikirjaston organisointi helpommin saatavilla olevaan muotoon. Kun ammattilainen tekisi projektin hyvin ja vapaaehtois-maallikkoa ripeämmin, alkaisivat ne myös pikemmin tuottaa kveekariyhteisöllemme aineettomia hedelmiä. Ja sitä myötä myös aineellisia, sillä on motivoivampaa antaa oma rahallinen panoksensa kveekaritoimintaan kun näkee mitä sillä saadaan aikaan. Aineellinen ja aineeton kulkevat käsi kädessä!
Tuoreena Suomen vuosikokouksen kassanhoitajana voinkin nyt todeta, että onkin korkea aika alkaa tutkiskella rahan ja hengellisen elämämme syvempää yhteyttä, ja miten investoida rahaa viisaasti myös niin, että sen tuottona olisi lisää ravintoa hengelle ja elinvoimaa yhteisöllemme. Tätä teemaa työstämmekin suomen delegaation kesken pian porukalla eteenpäin Ruotsin puolella, Pohjoismaisessa kveekarien kesätapahtumassa. Nähdään siellä, toivottavasti!
Aino
Epistola EMES vuosikokouksesta 2017
Sovellettu käännös, alkuperäisen löydät englanniksi täältä: http://www.fwccemes.org/news/epistle-of-emes-annual-meeting-2017/
Terveiset kaikille Ystäville. Toivomme kokouksiinne elinvoimaa: Vivacita! Zivost! Vitalite! Liewenskraaft a vitaliteit! Elinvoima! Medryckande /vibrerande! Die strahlende Lebendigkeit! Beogacht! !Vibrantes con mucha vida! Opgewekt en blijmoedig!
Lähetämme rakkaat terveiset kauniilta metsäiseltä kokouspaikaltamme Bonnin laitamilta, jossa neljäkymmentäkuusi Ystävää kokoontui yhteen käsitelläkseen työhartaudessa jaoston yhteisiä työasioita, tutustuakseen toisiinsa ja jakaakseen tarinoita ja inspiraatiota kveekarien toimintaan Euroopan ja Lähi-idän alueella.
Ensi alkuun Simon Best Woodbrookesta johdatteli meidät aiheeseen ”Elinvoimaiset tapaamiset, elinvoimainen jaosto”, jonka jälkeen puimme pienryhmissä, mitä elinvoimaisuus kokouksissa ja yhteisössä meille merkitsee ja mitä se pitää sisällään. Elinvoimaisuus sisältää myös luovaa mielikuvitusta, joka mahdollistaa tulevaisuuden tuomisen tähän hetkeen. Tätä soveltaa myös QUNO Genevan toiminta YK:n Euroopan päämajan yhteydessä, mistä kuulimme seuraavaksi Lindsey Fielder Cookilta.
Lindsey kertoi innosti käytännön esimerkeille QUNO:n hiljaisen vaikuttamisen toiminnasta. QUNO tekee vaikuttamistyötä ja saattaa yhteen toimijoita, joiden voisi olla muuten hankala löytää yhteisiä keskusteluja. QUNO:n järjestämien, epävirallisten kohtaamisten kautta diplomaattista työtä tekevät pääsevät tarttumaan helpommin ongelmiin, joista monet liittyvät pohjimmiltaan toinen toiseensa. Lindsey painotti, että ilmastonmuutos on yksi yhdeksästä heidän työnkenttänsä osa-alueesta, joihin kuuluvat myös mm. luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja kemikaaliset saasteet. Uhkakuvien lomassa hän esitti myös konkreettisia esimerkkejä QUNO:n toiminnasta, jolla on saatu luotua toimivia ratkaisuja. Rohkaisemmekin kaikkia tutustumaan tarkemmin QUNO:n verkkosivuilta löytyvää napakkaan listaan keskeisistä syistä Ystävien ryhtyä pikaisiin toimiin ilmastonmuutosta vastaan.
Kuulimme iloksemme myös hyviä uutisia Euroopan ja Lähi-idän nuorten Ystävien jo 30 vuoden ajan jatkuneesta elinvoimaisuudesta. Tarkempi keskustelu käytiin teini-ikäisten ja nuorten aikuisten toiminnan tukemisesta. Nuorille tarjolla olevaan matkatukea käytetään nykyisin kovin vähän, ja keskustelussa oli, tulisiko sitä suunnata toisin. 16–18-vuotiaille nuorille tarjolla oleva tuki koettiin edelleen tärkeäksi. EMES tutkiikin tarkemmin, millä tavoin tukea voitaisiin käyttää jatkossa tehokkaammin.
Ystävämme Tsekin tasavallasta kertoi innostavia uutisia Keski-Euroopan kveekareista. Puolan, Unkarin, Itävallan ja Tsekin alueilla hajallaan toimineet Ystävät ovat 1990-luvun puolivälistä saakka kokoontuneet yhteen vuosittain EMES:n tuella Keskieuroopan kveekarikokouksen merkeissä. Nyt tämä on johtanut isoon askeleeseen – päätökseen että näiden maiden Ystävät yhdistyvät Keski-Euroopan Aluekokoukseksi, tukien alueella syntyvien. Monia kieliä ja kulttuureja edustavien pienten kokousten ja hartausryhmien kasvua. Valmistelevia kokouksia sekä päätapahtuma pidetään nyt kolme kertaa vuodessa, mukana olevien ystävien opetellessa vastuitaan ja kehittäessään toimintaansa.
Euroopan kirkkojen konferenssi CEC lähetti vuoden 2016 puolella jäsenjärjestöilleen avoimen kirjeen Euroopan tulevaisuudesta kerätäkseen vastauksia vuoden 2018 yleiskokouksen valmisteluihin.
Toisin kuin monilla muilla kirkoilla, kveekareilla ei ole selkeästi yhtä johtavaa elintä joka ottaisi asiaan virallisen kannan. Yhteinen kannanotto koettiin tärkeäksi, jotta myös kveekareiden ääni rauhan puolesta saataisiin kuulumaan. EMESin työryhmä oli valmistellut aiheesta luonnoksen, jonka läpikäynnin ja pienten muutosten jälkeen päätimme täysin sydämin hyväksyä eteenpäin vietäväksi. Keskustelussamme tuli voimakkaasti esiin pohjimmainen syvä yhteys Euroopan eri uskonryhmien välillä ja se, miten tärkeää myös Ystävien on olla mukana konferenssissa. Saatamme kirjeen myöhemmin vuosikokouksien tietoon.
Julia Ryberg esitteli kokoukselle EMES:n tarjoaman pienten tukien rahaston (Small Grants Fund), jonka kautta voi hakea tukea vuosikokousten henkistä kasvua edistäville hankkeille. Ystävät Suomessa saivat tätä kautta tukea Rovaniemen tapahtuman tulkkaukseen 2015, mikä toimi hyvänä esimerkkinä varojen hyödyntämisestä. Hakemuksia on muuten tullut valitettavan vähän, ja mietimme ideoita lähtökohtia ohjelmaan ja hankkeisiin. Kävi ilmi, että tuen avulla kokoukset voisivat mm. dokumentoida ja julkaista omaa historiaansa, mikä voisi tukea entisestään kokoontumisia ja auttaa kertomaan Ystävistä. Myös kokousten välinen yhteistoiminta ja vierailut voisivat toimia tuen kohteina. Tukea voisi myös kohdistaa materiaalin (pamfletit, vihkoset, kirjat, e-materiaali) ja ohjeistusten laadintaan ja käännätykseen, minkä kautta näiden saatavuus paranisi. Päädyimme siihen, että paljon on tehtävissä ja kokeiltavissa, aiemmin tehtyä muistettavissa, ystävyyksiä rakennettavissa ja ylläpidettävissä ja toivoa ruokittavana toiminnan kautta.
Useissa työpajoissa syvennyttiin tarkemmin teeman mukaiseen aiheeseen. Osa tutustui ristiriitatilanteiden ratkaisumalleihin, toiset ajatuksiin hartausryhmien välisistä vierailuista George Foxin mietteellä ”Nähdäksemme toisemme kasvokkain ja avataksemme sydämemme toisillemme”. Meitä kosketti kuulla, kuinka tärkeää jo pitkään jatkunut vierailuperinne on ollut useille etäällä asuville ystäville ja pohdimme yhteistä velvollisuuttamme tukea pienten ryhmien hartauksia eri puolilla Eurooppaa. Vierailuista koituu iloa sekä vierailijoille että kohteille ja rikastava kokemus on molemminpuolinen. Rohkaisemme Ystäviä harkitsemaan sitoutumista tähän teemaan omissa paikallisissa, alueellisissa ja vuosikokouksissa. Jos jokaisesta kokouksesta löytyisi yksikin Ystävä, joka voisi vierailla toisessa kokouksessa – lähellä tai kaukana – saisimme suuresti syvennettyä keskiön ulkopuolella olevien Ystävien kokemusta kuulumisesta yhteiseen jaostoon ja laajennettua Y/ystävyysverkostoamme laajemmalle.
Yhdessä vietetyn aikamme lomassa tutustuimme toisiimme kokoustamalle epävirallisesti kävelyretken, museovierailun ja illanvieton muodossa – sekä opettelemalla piirtämään kveekarisarjakuvia (joissa taidossaan ja nokkeluudessaan opettajamme Erik Dries Hollannista oli ylivertainen).
Lähdemme kukin suuntiimme kiitollisina tästä tilaisuudesta ja toivon mukaan tapaamme jälleen Bergenissä, Norjassa kesäkuussa 2018, pian Norjan kveekarien 200-vuotisjuhlan jälkeen. Norjalaiset Ystävämme ovat varanneet tapahtumaan yli kolminkertaisen määrän majoitusta, joten toivomme kaikki tervetulleiksi tukemaan jaoston kokoustenvälistä tutustumista!
The Religious Society of Friends, Finland Yearly Meeting
Spring Gathering 2017, March 19 2017
We are writing this letter to express our grave concern regarding the ongoing deportations from Finland of persons who face death threats, violence and persecutions to Iraq and Afghanistan and other conflict areas. Our members and attenders are particularly concerned about the deportations affecting underage children and families to these countries. Having read numerous deportation decisions made by the Finnish Migration Service we are particularly concerned with recommendations included therein that deported persons change their names, professional and identity information in order to conceal, for instance, their religious orientation, a direct violation of their human rights.
Finland has always strived to be a leader internationally in advocating for high standards in recognition of human rights as set out in the Human Rights Treaties as well as the UN treaty on the Rights of the Child and the Treaty on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination. Finland is also noted for its advocacy of rights to family reunification as set out in the Helsinki Agreement of 1975. These rights are now often denied mainly due to onerous financial barriers and inadequate consular services.
We urge the Government of Finland to take measures to protect the reputation of Finland as human rights defender and cease the unjust deportations now ongoing during Finland’s 2017 Centenary Year.
Distribution: Prime Minister Sipilä, Foreign Minister Soini, Interior Minister Risikko, Chairpersons of parliamentary groups, The Finnish News Agency STT.
Haluamme tällä avoimella kirjeellä ilmaista vakavan huolemme niistä kielteisistä turvapaikkapäätöksistä, joiden seurauksena Suomesta lähetetään Irakiin, Afganistaniin ja muille konfliktialueille ihmisiä, joita uhkaavat väkivalta vaino tai tappaminen. Jäsenemme ja osallistujamme ovat erityisen huolestuneita karkotuksista, joiden kohteina ovat alaikäiset lapset ja heidän perheensä. Luettuamme monia Migrin tekemiä kielteisiä päätöksiä meitä huolettavat myös viranomaisten antamat suositukset, että karkotettava muuttaisi nimeään, ammatti- ja henkilötietojaan voidakseen salata muun muassa uskonnollisen orientaationsa. Tämä on heidän ihmisoikeuksiensa räikeä loukkaus.
Suomi on aina pyrkinyt olemaan kansainvälisesti tunnettu siitä, että se edistää ihmisoikeuksien huomioimista monipuolisesti, niin kuin ne on ilmaistu ihmisoikeussopimuksissa, YK:n sopimuksessa lasten oikeuksista ja yleissopimuksessa kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamiseksi. Maamme on myös tunnettu perheiden yhdistämisoikeuksien puolustamisesta vuoden 1975 Helsingin sopimuksen hengessä. Nämä oikeudet vaarantuvat nyt riittämättömillä konsulipalveluilla ja asettamalla kohtuuttomia taloudellisia rajoja.
Ystävien uskonnollinen seura Kveekarit ry. on osa 350v vanhaa maailmanlaajuista uskonyhteisöä, joka hiljainen hartaus pääasianaan puolustaa rauhaa, oikeudenmukaisuutta, yksinkertaista elämäntapaa, kohtuutta, totuutta ja ihmisoikeuksia. Suomalaiset ovat saaneet apua kansainväliseltä kveekareiden avustusjärjestöltä Lapin sodan jälkeen, jolloin American Friends Service Committee järjesti yhdessä Setlementtiliiton ja Suomen Huollon kanssa vapaaehtoisvoimin jälleenrakennustyöleirejä Suomen Lapissa syksystä 1945 syksyyn 1947. Käsite ”kveekari-velli” oli tuttu Lapin lapsille, joille kveekarit järjestivät kouluruokailua aikana, jolloin kaikesta, myös ruoasta oli pula.
Tämä avoin kirje on toimitettu Suomen pääministerille, ulkoministerille, sisäministerille ja kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajille sekä STT:lle.
Ruotsin kveekareiden 82. Vuosikokous pidettiin Svartbäckenin leirikeskuksessa valkovuokkojen aikaan, lehtien puhjetessa ja kevätauringon paistaessa. Osallistujia oli yhteensä nelisenkymmentä, paitsi Ruotsista myös Suomesta (allekirjoittanut), Norjasta, Isosta-Britanniasta, Gambiasta ja Itävallasta, sekä viitisen lasta ja suloinen villakoira. Harvinaista oli, että Ystävien ystäviä oli lähes yhtä paljon kuin varsinaisia kveekareita, mikä pöytäkirjamerkinnän mukaan vaikutti edullisesti ns. Kveekarijargonia vähentäen.
Vuosikokous aloitettiin hetken hiljaisuudella sekä muistamalla vuoden aikana menehtyneitä kolmea Ruotsin kveekaria. Kokous käsitteli myös yhden vuoden aikana tulleen jäsenhakemuksen, jonka jälkeen Ruotsin kveekareiden määrä tällä hetkellä yltää sataan.
Vuosikokous opetti paljon. Vuosikertomuksen mukaan toiminnan päätehtävä on hartausten pitäminen, jolla Ystävät haluavat levittää tietoisuutta elävästä Jumalan läsnäolosta (”…sprida kännedom om en levande gudsnärvaro.”). Hartauskokouksia pidetään Tukholmassa, Göteborgissa, Malmössä, Smoolannissa, Lundissa, Uppsalassa, Rimbossa (Svartbäcken), Uumajassa ja Järnassa, sekä uudessa, kuukausittain kokoontuvassa Karlstadin ryhmässä. Tukholmassa hartautta pidetään kaksi kertaa viikossa Kväkargårdenissa, jossa toiminta muutenkin on vilkasta, varsinkin ohjelmakoordinaattorin (programsamordnare) aloitettua työnsä 2013. Koordinaattorin tehtävä on vaikuttaa tavalla, joka syventää yhteisön hengellisyyttä ja keskinäistä yhteyttä. Yhdistys on vuokralla Södermalmin Kväkargårdenissa, mutta omistaa Svartbäckenin leirikeskuksen (Tukholman ja Uppsalan välissä), jossa pidetään retriittejä ja kokoontumisia. Svartbäckenissä yhdistys sen sijaan vuokraa tilaa ulkopuolisille ja saa siitä voittoa.
Toiminnan pääoma on noin 15 ja puoli miljoonaa kruunua, lähinnä rahasto-osuuksia sekä Svartbäcken.Tilikauden tuotot olivat noin puolitoista miljoonaa kruunua ja puoli miljoonaa pienemmät kuin menot. Rahaa on lähinnä kulunut työntekijöiden palkkoihin (yhdyskuntapedagogi, ohjelmakoordinaattori, kassanhoitaja, kanslisti, siivooja, Svartbäckenin vahtimestari, kanslisti), kotisivujen ylläpitämiseen, vuosijulkaisuun, kirjanpitoon ja tilintarkastukseen sekä matkoihin. Tuloista yli puolet tuli myydyistä rahasto-osuuksista. Jäsenten avustuksista yhdistykselle keskusteltiin puintikokouksen muodossa (englanniksi threshing meeting, ruotsiksi tröskemöte), jolloin tärkeintä on monimutkaisen ja tunteitakin herättävän asian tiimoilta käytävä rehellinen ja laaja valmistelu, puinti myöhempää päätöksentekoa varten. Kysymys on pitkään ollut puhutaanko yleensä maksusta vai avustuksesta (medlemsavgift vai medlemsbidrag), minkä suuruisista summista tulisi olla kyse ja niin edelleen.
Kotimaassa tapahtuvan työn lisäksi saimme kuulla myös Ruotsin kveekareiden kansainvälisestä työpanoksesta. Tofte Frykman kertoi Kveekariavusta (Kväkarhjälpen), joka tekee ihailtavaa kansainvälistä kehitystyötä eri puolilla maailmaa. Liikevaihto oli yli 1,8 miljoonaa kruunua vuonna 2015. Tuloista osa tuli lahoituksina, mutta suurin osuus, noin 70 prosenttia SIDA:lta, kehitysavusta vastaava Ruotsin viranomainen. Kveekariapu tapahtuu projektien muodossa ja niin, että työpanos voidaan suorittaa kohtuullisessa ajassa aktivoimalla niitä joita apu koskettaa. Avun tulee olla apua itseapuun ja kveekariperinteen arvojen mukaista. Esimerkkeinä mainittakoon laaja Bangladeshissa tehtävä opetus- ja kehitystyö. Burundissa opetetaan viljelytekniikoita, ja Etiopiassa kveekariapu edesauttaa vankilassa istuneiden nuorten paluuta yhteiskuntaan. Sisällissodan repimässä Georgiassa kveekarit pyrkivät edistämään sopua eri ryhmittymien välillä. Palestiinassa tuetaan traumatisoituneita Gazan esikoululaisia ja Ramallahissa toimintarajoitteisten lasten ohjelma jatkaa kasvuaan. Vuosikokoukseen osallistunut Görel Råsmark vieraili Friends School Ramallahissa kuluneen vuoden aikana.
Vuosikokouksessa viimeksi mainittu kertoi muutaman vuoden takaisesta kokemuksestaan ihmisoikeustarkkailijana Beetlehemissä. Ruotsalaiset kveekarit ovat mukana kansainvälisen EAPPI-ohjelman (Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel) johtoryhmässä.
Ohjelma vaikuttaa Palestiinassa ja Israelissa tukien kumpaakin osapuolta rauhantyön edistämiseksi. Görel kertoi miten hän kolmen kuukauden vapaaehtoisjaksonsa aikana näki millaista on elää miehityksen alla, millaista on jonottaa tuntikausia ihmiset ja alueet toisistaan erottavan muurin luona. Ennen muurin rakentamista matkan Beetlehemistä Jerusalemiin taittoi kymmenessä minuutissa, nyt kahdeksan metriä korkea muuri estää matkantekoa, eikä koskaan voi ennakoida kauanko matkantekoon menee aikaa. Kahdeksan metriä korkeaa muuria ruvettiin rakentamaan vuonna 2002 ja sen kokonaispituudeksi tulee 700 kilometriä. EAPPI-ohjelman takana on Kirkkojen maailmanneuvosto ja tarkoituksena on, että ihmisoikeustarkkailijat läsnäolollaan tukevat siviiliväestöä ja osoittavat solidaarisuutta niiden palestiinalaisten ja israelilaisten kanssa, jotka väkivallattomasti vaikuttavat rauhan puolesta alueella. Tarkoitus on myös kerätä ja levittää tietoa siitä mitä alueella tapahtuu.
Vuosikokouksessa saimme myös kuulla maailmanlaajuisesta kveekarien yleiskokouksesta, joka pidettiin tammikuussa 2016 Pisacissa, Perussa. Ruotsin kveekariesta kokoukseen osallistui Annika Hollsing, joka kuvien kera kertoi inspiroivasta kokouksesta, jossa eri kveekaritraditioiden edustajat onnistuivat löytämään ulkoiset rajat ylittävän yhteyden.
George Thurley raportoi QCEA:n työstä (Quaker Council for European Affairs), lähinnä kiertotaloudesta (Circular Economy), jolla pyritään kierrättämään tuotteita ja materiaaleja mahdollisimman paljon ja tuottamaan mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä.
Seuran yhteiskuntapedagogi Julia Ryberg kertoi vuorostaan EMES:in (Europe and Middle East Section) Ministry and Outreach -ohjelmasta, jonka päämääränä on auttaa Ystäviä oppimaan ja kasvamaan mm. erikielisten online-ryhmäkurssien avulla.
Vuosikokouksen teema oli ”Väkivallattomuuden mahdollisuudet ja rajat” (”Icke-våld: möjligheter och begränsningar”), jota itävaltalainen Jalka-nimellä itsensä esittänyt Ystävä auttoi meitä käsittelemään. Jalka (googlaamalla sain selville, että hänellä ja minulla on sama etunimi) työskentelee wieniläisessä järjestössä The Konfliktkultur association. Organisaatio keskittyy ristiriitojen ratkaisemiseen ja rauhan rakentamiseen kehittämällä projekteja, organisoimalla seminaareja ja julkaisemalla materiaalia. Päämäärä on luova ja rakentava vuorovaikutus ristiriitatilainteissa. Tätä harjoittelimme myös vuosikokouksessa.
Jalka ohjasi teeman käsittelyä otsikolla ”Be courageous and cool” (”Ole rohkea ja rauhallinen”). Vaatii rohkeutta jättää mukavuusalueensa ja tiedostaa omat ristiriitansa. Yhteys voi olla ulkoista, henkilöiden välillä (”interpersonal”), tai sisäistä, henkilön sisällä tapahtuvaa (”intrapersonal”). Kun kuuntelee itseään ja kysyy miksi itse ajattelee tietyllä tavalla on helpompi avautua toisille, olla kiinnostunut heistä ja miksi he ajattelevat kuten ajattelevat. Jos haluamme, voimme oppia kohtaamaan ristiriitoja ja riitelemään (”bråka”) hyvin, rakentavalla tavalla, välttämisen tai rakkaudettoman tappelemisen sijaan (”fight or flight”). Voimme puhua toiselle rakkaudellisella tavalla. Rauhallisuutta saamme kun katsomme itseämme hieman etäältä, tiedostamme tunteemme ja ajatuksemme mutta laitamme ne vähäksi aikaa syrjään koska haluamme mieluummin kasvaa ihmisinä ja antaa tilaa jollekin uudelle kuin voittaa väittelyn.
Huumori voi auttaa, kuten ns. paradoxical intervention, psykoterapiasta lainattu käsite, joka tarkoittaa odottamatonta väliintuloa. Esimerkkinä mainittiin edesmennyt ruotsalainen Ystävä, joka yöllä kohtasi murtovarkaan keittiöstään, ja yllättäen kutsuikin tämän viettämään kahvihetkeä ja keskustelemaan kanssaan. Tositarina päättyi onnellisesti niin, että entinen murtovaras sai sittemmin ruveta kyseisen Ystävän talovahdiksi! Toinen henkilö yleisöstä jatkoi tarinaa kertomalla miten itse nuorena ja eksyneenä oli humalassa tavannut kyseisen Ystävän, joka kutsui hänet luokseen ja tarjosi hänelle teetä. Vasta paljon myöhemmin, kun nuorena kännännyt tuli kveekarikokoukseen, selvisi kuka tämä hyväksyvä Ystävä oli ollut.
Käsittelimme mahdollisuuksia yhteyteen ristiriitatilanteissa omista kokemuksistamme käsin. Keskustelimme pienryhmissä ja dramatisoimme tilanteita koko ryhmän läsnäollessa. Eräs Ystävä halusi selvittää kokemaansa tilannetta aamubussissa, jolloin äiti oli kovin sanoin ja asentein läksyttänyt lastaan kaikkien kuullen. Kaikki bussissa istuneet seurasivat tilannetta hiljaa siihen puuttumatta. Mitä Ystävä olisi voinut tehdä? Kertomansa mukaan hän ei edes uskaltanut katsoa lapselleen raivoavaa äitiä silmiin.
Omat ristiriitamme paljastuvat meille syvimmiltään kehomme kautta mikäli osaamme kuunnella sitä. Tuntojamme peilasi Ystävien ystävä Amit Sen, joka intuitiivisella tarkkuudella improvisoi tilanteita sellollaan. Yhdessä esityksessä hän esitti miten kaikki väkinäinen yrittäminen kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Riitasointu kiristyi kouristuksenomaisesti, sormet ja kädet menivät lukkoon ja lopulta hän kaatui selloineen maahan. Itse reagoin tähän väkinäisyyden esittämiseen vatsakrampilla, joka hellitti vasta pari tuntia myöhemmin!
Vuosikokoukseen osallistuminen oli minulle antoisa kokemus – opin paljon, söin hyvin ja nautin hyvästä seurasta! Ystävyydellä, Susanne Salin
2.10. vietetään Maailman kveekaripäivää. Kveekareita ympäri maailman kannustetaan osallistumaan tuolloin millä tahansa pienellä tai suurella tavalla, joka tuntuu oikealta, itsekseen tai yhteisöinä.
Tämän vuoden teema on ”Uskon inspiroimana, yhdessä todistaen maailmassa”, jonka myötä edistämme Maailman kveekarineuvoston tavoitetta yhdistää Ystäviä, ylittää kulttuurirajoja ja muuttaa elämiä.
Miten sinua huvittaisi juhlistaa päivää? Kerrothan myös toisille tempauksestasi – Maailman kveekarineuvostolle (yhteystiedot alla mainitulla nettisivulla) ja muille verkostoillesi!
http://www.worldquakerday.org/
Pohjois- ja Etelä-Euroopan kveekarit hiljentyvät yhdessä
Helsingin ja Barcelonan hartauskokoukset tapaavat Maailman kveekaripäivän kunniaksi internetin välityksellä su 3.10 klo 11.30 Suomen aikaa. Ohjelmassa ainakin tosiimme tutustumista ja muuta sanallista jakamista & hiljainen hartaus.
Helsingissä kokoonnumme tuolloin poikkeuksellisesti Rauhanaseman (Veturitori 3) yläkerran kirjastossa. Tilaisuus saattaa kestää hieman normaalia sunnuntaihartauttamme pidempään, esim. 1,5h yhteensä.
Jos olet jossain muualla kuin Helsingissä tai Barcelonassa ja haluaisit tulla internetin välityksellä mukaan, ota yhteyttä Ainoon (miria_2882 [ät] yahoo.com), niin pyrimme järjestämään asian!
Lopuksi käsittelemme hartauden hengessä vielä Helsingin porukalla mahdollisia ajankohtaisia työkokousasioita.
